Www9w9⁹⁹⁹⁹⁹⁹⁹w9⁹⁹⁹9⁰9⁹⁹⁹Nyt menikin pitkään ennen kuin sain tämän reissutarinan valmiiksi. Niin paljon kuvia ja tapahtumaa, että en oikein tiennyt mitä ottaa mukaan ja mitä jättää pois. Toivottavasti kuitenkin viihdyt reissulla mukana!
Sain mahdollisuuden lähteä miehittämään Säpin lintuasemaa muutamaksi päiväksi. Lintuharrastuskaveri Aila oli varannut lintuaseman meille ja kahdestaan oltiin ensimmäistä kertaa miehittäjänä. Ainakin minua jännitti hieman. Lähtöpäivänä keli oli sateinen, tuulinen ja kolea. Onneksi olin viime Säpin retkestä viisastuneena varautunut kunnollisella sadeviitalla.
Matkalla Säpin majakkasaarelle
Lintuasema ja majakka
Lintuaseman miehittäjänä velvollisuuksiin kuului aamuvakion suorittaminen Lännennokassa. Aamuvakio suoritetaan auringonnousun aikaan kahden tunnin ajan. Viidentoista minuutin jaksoissa lasketaan kaikki näkösällä olevat paikalliset linnut sekä ohi muuttavat linnut. Saavuimme lintuasemaalle perjantaina vähän ennen puolta päivää. Asetuimme taloksi ja lämmitimme kakluunin. Sade lakkasi iltapäivällä ja päätimme lähteä tekemään saarikierroksen.
Matkalla Hanhistoon
Kuljimme majakkapihalta metsän halki polkua pitkin Hanhistoon. Matkalla oli todella märkiä paikkoja, vettä oli monin paikoin polulla ja jouduimme kiertelemään märimpiä paikkoja. Hanhistossa oli aika hiljaista. Joitakin merihanhia, sinisorsia, taveja ja meriharakoita oli rannalla. Myös mufloninaaras jäi meitä ihmettelemään.
Hanhistossa
Mufloni
Hanhistosta jatkoimme saarikierrosta rantaa pitkin kohti Eteläkaria. Matkalla oli ristisorsa suorittamassa päiväjumppaa. Punajalkaviklo ja valkoviklo pelästyivät meitä ja lähti kovalla metelillä karkuun.
Ristisorsa
Punajalkaviklo ja valkoviklo
Ristisorsa ja taveja
Kuolinnokassa vastassa oli lauma mufloninaaraita ja olipa yksi karitsakin. Merihanhet olivat tepastelemassa rannalla. Ja niittykirvisiä lenteli ympäriinsä.
Merihanhet
Karitsalla tuli nälkä
Matkan varrella myös tiltaltit ja pajulinnut pitivät konserttia ja ne pyrähtelivät rantalepikoissa. Pari leppälintukoirasta tuli esiin ja patsasteli kauempana. Kirjosieppopariskunta lenteli myös rannalla.
Tiltaltti
Leppälintu
Kirjosieppokoiras
Pajulintu
Matkalla melkein astuttiin töyhtöhyypän pesän päälle. Emolintuja ei näkynyt missään eikä varoittavia huutoja kuulunut. Jatkoimme pian matkaa, jos emot kuitenkin jostain ilmestyisivät.
Töyhtöhyypän pesä
Rantasipi
Lännennokassa oli paljon harmaa-, meri- ja kalalokkeja. Muutamia meriharakoita ja rantasipi. Loppumatkasta ihastelimme lähinnä merimaisemia.
Säpin luotsiasema
Kierroksen jälkeen lämmitettiin sauna ja ihailtiin kauniita illan sävyjä majakkapihalla. Muflonipässi oli tullut lähistölle ruokailemaan.
Muflonipässi
Majakka iltavalaistuksessa
Lintuasema
Lauantaiaamuna auringonnousun aikaan olimme kaukoputkien kanssa Lännennokassa passissa. Vielä oli melko hämärää, mutta aloitimme lintujen laskennan. Melkein heti huomasimme Präälässä (kivinen luoto Lännennokan edustalla) merikihukaksikon. Haahkoja ja erilaisia lokkeja sekä tiiroja oli paljon. Taveja, haapanoita ja sinisorsia uiskenteli ympäriinsä. Punajalkaviklot lentelivät äänekkäästi rannoilla.
Merikihut
Merikihu vahvasti muokatussa kaukaa otetussa kuvassa
Kivitasku
Kun aamuvakio oli suoritettu, palasimme lintuasemalle. Pihamaalla lenteli talitiaisia ja västäräkkejä. Tuulihaukkanaaras liidellessään pihan yllä sai linnut varoittelemaan äänekkäästi.
Tuulihaukka
Iltapäivällä lähdin satamaan ja Prakalaan kuvailemaan. Lapasorsapariskunta yllätti iloisesti sekä ylilennon tehneet pikkukuovit. Tuulihaukka taas liiteli yllä ja meriharakat ajoivat sen pois.
Lapasorsakoiras
Pikkukuovit
Kun lähdin takaisin kohti majakkapihaa, kuulin molskauksen ja rapinaa rannasta. Vesimyyrä se siellä rantautui. Melkoisen pulska kaveri eikä se juuri minusta välittänyt. Majakkapihan kallioilla oli muutama punarinta iltakonsertissa.
Kohti majakkapihaa
Vesimyyrä
Punarinta
Sunnuntaiaamun aamuvakiolle lähtiessä pakattiin myös eväitä reppuihin. Aikomuksena oli tehdä aamuvakion perään saarikierros. Oli luvattu mukavan aurinkoista keliä eikä tuulikaan ollut liian kova. Olimme liikkeellä reilut puoli tuntia aiemmin kuin edellisaamuna ja Lännennokassa oli vielä hämärää.
Auringonnousu Lännennokassa
Kivitasku laulupuussa
Auringon noustessa alkoi kuulua minulle täysin uutta laulua lähistöltä. Etsin laulajan ja se osoittautuikin kivitaskuksi. Sen laulu yllätti kauniilla soinnillaan. Lapintiiroilla oli jonkinlaisia soidinmenoja rantakalliolla. Punajalkaviklot pitivät taas meteliä lennellessään rannoilla.

Lapintiira
Punajalkaviklo
Aamuvakiolla oli suunnilleen samat lajit kuin lauantainakin. Kaksituntisen tarkkailujakson jälkeen lähdimme pikkuhiljaa kävelemään rantoja pitkin kohti Hanhistoa. Rantaniityllä kukki jo kauniit keto-orvokit.
Kuolinnokasta löytyi myös eräs muistomerkki. Se on kaiverrettu nuoren tytön muistoksi. Tyttö oli aikoinaan lähtenyt kävellen mantereelta jäitä pitkin kohti Säppiä. Hän ei koskaan päässyt perille, vaan hukkui lähelle rantaa.
Keto-orvokit
Säpin saaren synkkää historiaa
Matkamme jatkui rantaniittyjä pitkin. Keli oli aivan loistava retkeilylle. Pysähdyimme välillä evästauollekin ja nautimme auringon lämmöstä. Niityillä oli kaikenmoisia ötököitä liikkeellä ja nokkosperhosia oli paljon.
Rantaniityllä
Nokkosperhonen
Hanhistossa oli taas taveja, merihanhia ja haapanoita. Niittykirvisiä oli suuria parvia. Kottaraiset kävivät myös rantaniityltä hakemassa evästä. Tyllikin lennähti rannalle tepastelemaan.
Niittykirvinen
Tylli
Hanhistosta suuntasimme nauta-aidan viertä metsään. Myrskykaatoja oli paljon ja aitakin oli hieman niistä vaurioitunut. Metsässä lauloivat peipot ja tiltaltit. Polun varrella pysähdyttiin vielä nuotiopaikalle hetkeksi huilailemaan ja evästämään.
Metsäpolulla
Välillä on hyvä olla selälläänkin
Palatessamme majakkapihaan, oli haarapääskyt palanneet muuttomatkaltaan. Olipa iloinen näky, kun ne lentelivät riemuissaan pihaa ympäri. Olimme aika väsyneitä ja laitoimmekin saunan tulille syötyämme päivällistä. Saunan seinustalla oli mukava paistatella päivää auringon lämmössä.
Haarapääsky
Näkymä saunalta
Maanantai olikin sitten kovin sateinen ja kylmä. Aamusumu oli niin sakea ja keli huono, että aamuvakiokin jäi suorittamatta.
Laskeskelin koko retken lajimääräksi 54 lajia, joten ihan mukavasti oli lintuja liikkeellä. Kaikki havainnot kirjattiin tietysti asemalomakkeelle iltahuudoissa. Iltahuudossa kerätään kaikkien havainnoitsijoiden päivän havainnot yhteen. Meitä oli vain kaksi, joten havainnot oli helppo kirjata. Maanantain sadeaamuna oli hyvin aikaa näpytellä havaintoja myös tiira.fi-palveluun.
Maanantaina illan suussa laiturin remonttimiehet lähtivät mantereelle ja minä hyppäsin samaan kyytiin.
Kotia kohti
Lintuaseman miehitys oli hieno kokemus! Voin lämpimästi suositella muillekin lintuharrastajille. Pääsin siinä sivussa oppimaan lintujen tieteellisten nimien lyhenteitä ja joku sukukin jäi mieleen. Porin lintutieteellisen yhdistyksen jäsenet saavat asua lintuasemalla maksutta. Sitä etua ei kannata jättää käyttämättä. Venekyyti on tietysti oltava, ihan halpaa ei ole yksityisesti kyytiä tilata.
Tätä kirjoittaessani olen jo tehnyt uudenkin retken, jonka tarinan kirjoitan pian tämän perään. Siihenkin on paljon kuvia, joten niiden seulontaan menee tovi.
Mukavaa kesän alkua!
Johanna
P.S. Kiitokset Ailalle yhdestä kuvasta!
Kommentit
Lähetä kommentti