Puurijärven-Isosuon Kansallispuisto 26.-27.9.2020

Viikonlopuksi oli luvattu lämmintä keliä, joten päätin lähteä nauttimaan lämpimästä yöstä johonkin ulos. Ajattelin, että Pinkjärvi olisi helppo paikka. Päädyin kuitenkin selaamaan kansallispuistoja netistä ja valitsin suht lähellä olevan Puurijärven-Isosuon kansallispuiston. Siellä reitit oli lyhyitä ja nuotiopaikan lähelle pääsi autolla. Olisin voinut patikoida pitempäänkin, mutta pääsin liikkeelle vasta parisen tuntia ennen auringonlskua ja pimeässä vieraaseen paikkaan leiriytyminen ei olisi tuntunut kivalta.

Niinpä pakkasin mukaan eväitä ja tietysti riippumaton tykötarpeineen. Lähdin ajamaan kohti Isosuota Eurajoen ja Euran kautta. Jossain Sydänmaiden kohdalla äkkäsin pellon yllä liitelevän sinisuohaukan ja sitähän oli pakko pysähtyä ihailemaan.

Sinisuohaukka

Sinisuohaukka

Matka Isosuon Mutilahden lintutornille kesti tunnin verran ja saavuin perille vielä valoisan aikaan seitsemän jälkeen. Olin kysynyt kansallispuiston facebook-sivuilla etukäteen, josko nuotiopaikalle pääsee autolla ja vastaus oli kyllä. Tosin noin kilometriä ennen oli tiellä ajokieltomerkki. Ilmoitin tuosta kansallispuistolle ja sieltä luvattiin päivittää omia tietoja. Lähimmältä Mutilahden parkkipaikalta oli nuotiopaikalle 1,9 kilometriä. 

Mutilahden lintutornilla

Nuotiopaikalla oli hieman huonosti puita riippumaton paikaksi. Löysin kuitenkin joenrannasta laiturin vierestä paikan. Pystytin leirin juuri ennen pimeän tuloa. Nuotiossa oli onneksi tuli valmiina, kun siinä oli yksi perhe makkaranpaistossa. He kuitenkin lähtivät melkein heti ja jäin yksin ihailemaan hanhien kovaa meteliä. Paistoin makkarat ja paahtoleivät iltapalaksi teen kera. 

Hanhia oli jossain lähistöllä todennäköisesti tuhansia. Vähän yhdeksän jälkeen ne lähtivät liikkeelle kovaa meteliä pitäen. Jonkin ajan kuluttua hiljeni ja kuului enää silloin tällöin hanhien ja joutsenten ääniä. Rannan pusikossa lähti liikkeelle myös kenties joku pikkujyrsijä tai siili. Sen liikkumisalue ei ollut kovin suuri, kun rapina kuului vain muutamien metrien alueelta. Kuu nousi taivaanrantaan ja minä kömmin riippumattooni.

Riippumatto tarpin alla

Makuupussissa oli lämmin

Tämä oli jo kolmas yö ulkona, kun muistan hämärästi kuulleeni jonkin pöllön ääntä, mutten ole sen tarkemmin rekisteröinyt. Enkä herättyäni ollut enää varma oliko se unta vai totta 😁 Kun aamu alkoi valjeta, alkoi myös hanhet taas äännellä. Lisäksi kuului joutsenia ja kurkia. Vähän väliä niitä lensi pienissä parvissa ylitseni.

Aamu riippumatossa

Aamu-usva niityllä

Kun alkoi olla kunnolla valoisaa, kömmin makuupussista ulos ja laitoin tulet nuotioon. Teevesi tulille ja sitten ehdin ottaa muutamia kuviakin leiripaikastani. Joen rannassa oli laituri ja siitä olisi uimaankin päässyt. Vesi ei tosin kovin houkutellut. Se oli sameaa, roskaista ja pinnassa oli jotain sinertävää kemikaaliakin. Kaunis paikka kyllä oli ja kesällä varmasti suosittu uimapaikka.

Aamu joella

Laituri

Nuotiopaikalla oli kaksi pöytäryhmää ja huussi. Klapejakin oli saatavilla. Nuotiopaikan toisella puolella alkoi laidunmaa. Siellä oli illalla nautoja, mutta aamulla ne olivat siirtyneet ilmeisesti kauemmas.

Nuotiopaikka, joki kuusiaidan takana

Nuotiopaikan opaskartta

Aamiaisen syötyäni lähdin katsomaan läheistä Mutilahden lintutornia. Matkalla melkein törmäsin teeripesueeseen. Ne vilistivät sellaista vauhtia piiloon, etten kuvia onnistunut saamaan. Lintutornilta oli näkymä Puurijärven eteläpäähän ja Ala-Kauvatsanjoelle. 

Ala-Kauvatsanjoen yläjuoksu

Näkymä Mutilahden tornilta Puurijärvelle

Lintuja ei tornilta juuri näkynyt, joten lähdin kohti Isosuon parkkipaikkaa. Lähdin kiertämään Isosuon luontopolkua vastapäivään. Polulla oli uusitut pitkokset ja sitä oli helppo kävellä. 

Isosuon luontopolku

Mutilahden tornillekin lähti pitkokset

Uusittu silta

Isosuolla oli vielä aamu-usvaa. Hanhia ja joutsenia lensi silloin tällöin yli. Ruska oli värjännyt maiseman ja nouseva aurinko usvan kanssa loi suolle ehkä jopa aavemaisen tunnelman. 

Joutsenet

Isosuo

Joutsenet Isosuon yllä

Vietin Isosuon tornissa pitkän tovin. Maisema oli niin kaunis ja odottelin, josko tulisi joku suurempikin muuttoparvi ohitse. Lähipuissa oli ainakin viherpeippoja, sini- ja talitiaisia. 

Isosuon lintutorni

Luontopolku mutkittelee suolla

Joutsenpari suolla

Kolmen joutsenen sakki lensi läheltä yli. Siinä yksi alkoi nokkimaan toista. Liekö ollut kilpakosija, kun lähti siitä sitten omille teilleen. Odotus palkittiin hieman myöhemmin, kun suon toiselta laidalta nousi tuhatpäinen hanhilauma lentoon. Harmi vaan, että ne eivät tulleet tornin suuntaan vaan lensivät poispäin.

Joutsenten välienselvittelyä

Hanhiparvi

Parin tunnin patsastelun jälkeen lähdin kävelemään takaisin parkkipaikalle. Pitkoksilla olikin heinähukan toukka etsimässä talvehtimispaikkaa. Ruskan sävyt olivat hienot, kun aurinko alkoi paistaa metsään.

Heinähukan toukka

Suokasveja

Ruska

Meinasin lähteä ajamaan kotiin. Sitten muistin, että Puurijärvellä on yksi Pohjoismaiden korkeimmista lintutorneista ja pitihän sitä sitten käydä katsomassa. Ajoin autolla Kärjenkallion parkkipaikalle. Kaikilla parkkipaikoilla oli hyvät opastetaulut, joissa kerrottiin alueesta ja siellä viihtyvistä linnuista.

Kärjenkallion opastetaulu

Parkkipaikalta oli 400 metrin matka esteetöntä luontopolkua pitkin luontolavalle. Polun varressa punarinnat kisailivat ja hippiäisten äänet kuuluivat kuusikosta. 

Esteetön luontopolku

Esteettömältä luontolavalta aukesi upea näkymä yli Puurijärven. Luontoon.fi-sivuston mukaan 450 hehtaarin suuruinen ja lähes umpeenkasvanut Puurijärvi on maamme runsaslintuisimpia järviä. Järvi on lähes kauttaaltaan yhtenäisen saraikon, ruovikon ja kortteikon peitossa. Järven rannoilla on luhtaniittyjä ja kosteita pensaikkomaita. Kansallispuiston suot ovat säilyneet lähes luonnontilaisina. Joidenkin soiden reunoja oli kuitenkin ojitettu ennen kansallispuiston perustamista. Nyt ojitusalueet on palautettu luonnontilaan patoamalla ojat. Puurijärven rantaluhdat peittyvät ajoittain veden alle. Luhtien kasvillisuus tarvitsee virtaavan veden vaikutusta, jolloin muodostuu erilaisia saroja, ruovikkoa, ja pajuja kasvavia soita ja rantaniittyjä. (Metsähallitus 2020.)

Puurijärvi luontolavalta

Kärjenkallion lintutorni

Luontolavalla oli vanhempi lintuharrastaja ollut jo aamusta asti. Hänen kanssaan siinä turistiin linnuista ja luonnosta. Katseltiin kuinka ruskosuohaukka silloin tällöin liiteli matalalla järven yllä. Hanhiparvia laskettiin siinä tunnin aikana varmaan toistakymmentä ja jokaisessa kymmenestä pariinsataan lintua. Joutsenia ja kurkia meni myös.

Järven lammikoissa oli haapanoita ja sinisorsia

Joutsenet järven yllä

Jätin lavan ja lähdin jatkamaan polkua pitkin lintutornille. Polku laski alas rantaniitylle, joka täälläkin oli nautojen laidunmaana. Niityn reunalla oli penger, jota pitki polku kulki. Keväällä on varmaankin vesi aika lähellä.

Rantaniitty

Polku

Kärjenkallion lintutorni on 18 metriä korkea ja katettu. Tornin juurella alkoi miltei huimaamaan, kun katsoi ylöspäin. Torni oli kuitenkin hyvässä kunnossa ja rappuset ei olleet liian jyrkät.

Tornin juurella

Näkymä 18 metristä Puurijärvelle

Näkymät tornista oli mahtavat. Korkealta näkyi todella kauas. Lammikoissa uivat haapanat ja sinisorsat näkyivät paremmin ja oli hauska seurata niiden touhuja. Välillä ne pelästyivät ruskosuohaukkaa ja nousivat lentoon laskeutuakseen seuraavaan lätäkköön.

Siinä tornilla oli joku kaukoputken kanssa ja hän huomasi kauempana yllättävän havainnon. Kaukana järven toisella puolen oli hirvi. Näytti ainakin kauempaa nuorelta vasalta. Siinä se pällisteli naakkoja ja variksia, jotka metelöivät lähipensaassa.

Hirvi, varikset ja naakat

Puurijärven eteläosaa

Puurijärvi

Päivä oli jo pitkällä ja lähdin lampsimaan takaisin kohti parkkipaikkaa. Metsikössä oli paikoitellen todella synkkää ja pimeää. Pieniä valopilkkuja suodattui kuustenoksien lomasta ja sai metsänpohjan näyttämään sadunomaiselta.

Korte valokeilassa

Luontolavan läheisyydessä on opastekatos, jossa kerrotaan alueen eläimistöstä. Kaikki polut, opastetaulut, huussit ja opasteet olivat hyvässä kunnossa. Suosittelen Puurijärven-Isosuon kansallispuistoa päiväkohteeksi. Pitkiä polkuja siellä ei ole. Pisin oli Isosuon luontopolku 2 kilometriä. Lintujen tarkkailuun todella hyvä paikka. 

Opastauluja

Opastauluja

Olipahan hieno suunnittelematon reissu! Joskus tällaiset äkkilähdöt voi olla parempia kuin hyvin suunnitellut. Tänne täytynee suunnata keväällä päiväksi lintuja tarkkailemaan. Lyhyet reitit voi olla kivoja myös lasten kanssa ja nähtävää on varmasti. 

Päätin tuossa joku aika sitten, että käyn jokaisessa Suomen kansallispuistossa yöpymässä. Kansallispuistoja on neljäkymmentä, joten ihan tänä vuonna en tuota haastettani saa suoritettua. Hyvä alku on kuitenkin. Olen yöpynyt jo neljässä. Saaliina tältä vuodelta on Selkämeren, Helvetinjärven, Riisitunturin ja Puurijärven-Isosuon kansallispuistot. Tavoitteena olisi tänä vuonna saada ainakin yksi vielä. Täytynee alkaa suunnittelu - tai sitten teen senkin reissun ex tempore.

Johanna

Lähde:

Metsähallitus 2020. Puurijärven ja Isosuon kansallispuisto. Tulostettu 29.9.2020

https://www.luontoon.fi/puurijarvi-isosuo