Syysretki Neva-Lylylle 8.-9.10.2022

Suunniteltiin Suski-siskon kanssa retkeä lokakuulle ja meidän lapset halusivat mukaan. Tyttärethän ovat jo aikuisia, mutta ulkona nukkuminen rajoittuu heillä partioaikaan joskus 10 ikävuoden tienoilla. Aluksi oli suunnitelmissa retki Seitsemisen kansallispuistoon, mutta se vaihtui viime tipassa tuttuun Neva-Lylyyn. Omalla tyttärelläni on vielä toipilas murtumasta paraneva nilkka, joten pitkää kävelyä piti välttää. Neva-Lyly sopi siksikin hyvin kohteeksemme.

Lauantaina meillä oli treffit Parkanon S-Marketilla ja kävimme yhdessä kaupasta hakemassa eväät. Matka jatkui siitä vielä parinkymmenen minuutin päähän Karvian puolelle. Vettä oli satanut koko yön ja aamun, aurinko kuitenkin tuli esiin juuri parahiksi, kun olimme perillä. Sää oli hieno, reipasta tuulta lukuunottamatta.

Näin meillä reagoidaan selfieihin :D

Tuulelta suojassa

Heti perille päästyämme aloimme valmistella lounasta. Nuotiokatokseen siis tulet ja vesi kiehumaan. Puita oli liiterissä hyvin ja kirveskin terässä. Tyttäreni Jonna veisteli odotellessa itselleen syömäpuikot, koska nuudeleita kuuluu kuulemma syödä puikoilla. Istuimme nuotiolla hyvän tovin nauttien maukkaasta lounaasta ulkoilmassa. Vaatetta piti vähän lisäillä kovan tuulen vuoksi. Se puhalsi suoraan lammen yli kohti leiripaikkaa.

Nuudelipuikot

Siskontyttö Emma odottelee pastansa valmistumista

Lounaan jälkeen aloimme pystyttää leiriä. Tuuli teki sen hieman haastavammaksi. Meillä oli mukana kolme riipparia ja yksi teltta. Aloin Jonnan kanssa pystyttämään telttaa ja Suski Emman kanssa laittoi riippareita valmiiksi. Alunperin Jonnan piti nukkua teltassa, mutta kokeiltuaan riipparia, hän halusikin nukkua siinä. Suski lupautui menemään telttaan yöksi. 

Leiri melkein valmis

Kun leiri oli pystyssä, lähdimme kiertämään Neva-Lylyä. Aurinko paistoi ja vastarannalle ei tuullut lainkaan niin kovasti kuin leirin puolelle. Syksyn värit ja sininen lammesta heijastuva taivas olivat upeat. Metsän yllä kauempana lensi suuri haukka, ehkä hiirihaukka tai piekana. Nautimme kovasti luonnon kauneudesta ja ihailimme hienoja hämähäkinseittejä sekä ihmettelimme yksinäisenä lentelevää syyskorentoa. Kukkakärpänenkin näkyi vielä pörräävän kanervikossa.

Äidit ja tyttäret

Neva-Lylyn rantasuo

Neva-Lyly

Pitkoksilla

Kuljimme myös lammen pohjoispäässä olevalle pistolle ja istahdimme ihailemaan auringossa kylpevää ennallistettua suoaluetta, joka nyt oli suuri heinikkoinen allas. Emma ehdotti, että noudattaisimme polun varressa olleessa kyltissä olevaa Wilpertin neuvoa ja sulkisimme silmämme. Istuimme hetken hiljaa silmät kiinni kuuntelemassa tuulta.

Suski ja Emma

Ennallistettu allas

Loppumatkasta nuoret ihastelivat meille vanhemmille jo tuttuja käppyrämäntyjä, eläinten jättämiä koloja ja lahonnutta venettä polun varrella. Aikuisten lasten mielestä Wilpertti majassaan oli hieman 'creepy'.

Polun varrelta

Lenkin jälkeen mentiin taas nuotiokatokselle, josta edelliset juuri olivat lähdössä. Laitoimme välipalamakkarat tulille. Menin laittamaan myös saunan pesään valkean, että päästäisiin saunaan myöhemmin. 

Suski ja Emma

Lapsi <3

Kiukaaseen tulet

Lopulta kävi niin, että olin ainoa meidän porukasta, joka saunomaan lähti. Paikalla oli melko paljon porukkaa, liekö tuo vaikuttanut saunomishalukkuuteen. Meidän lisäksi oli kaksi karavaania ja yksi autokunta, joka ei ollut jäämässä yöksi. Sain mennä saunaan ensimmäisenä, kun sen lämmitin. Kävin kolme kertaa pulahtamassa lammessakin, parempaa ei olekaan! Aivan mahtava olo oli saunomisen ja uinnin jälkeen. Ilta alkoi hämärtää ja me siirryttiin telttaan pelailemaan.

Teltan tunnelmaa

Iltarusko

Neva-Lylyn nuotiopaikka iltahämyssä

Koko päivän ulkoilu sai meidät kaivautumaan makuupusseihin jo ennen kahdeksaa. Yöksi tuuli hieman rauhoittui, mutta aamun tunteina voimistui uudelleen. Yö oli melko hiljainen muuten. Joutsenia kuului menevän lähistöllä jokunen. Täysikuu loisti hienosti aamulla lammen yli.

Täysikuu aamukuuden aikaan

Kellon ympäri riitti kaikilla unta ja Jonna sanoi, ettei muista milloin olisi nukkunut niin paljon ja niin hyvin. Itsellä oli uusi Marmotin Sawtooth (long) makuupussi, joka oli kyllä ihan lämmin, mutta kaipasin kiristettävää kauluria, johon olin tottunut vanhan Joutsenen kanssa. Ennen Sawtoothin ostamista kokeilin myös naisten Angel Firea (long), mutta siinä ei pituus 179 senttiselle riittänyt vaikka oletus oli 184. 

Aamutulilla todettiin, että meidän lapset eivät ole aamuihmisiä. Vaan kyllä hekin heräsivät, kun saivat nuotiolla paahdettua leipää ja muuta herkkua. Aamiaisen jälkkäriksi paistettiin vielä suklaabanaanit.

Aamuäreitä mukuloita :D

Syysaamu

Aamuaurinko valaisi metsän

Aamiaisen jälkeen purettiin leiri ja pakattiin autot. Aamuaurinko alkoi valaista metsää ja lampi kylpi valossa. Jälleen kerran heräsi ajatus, että miksi täältä pitää lähteä pois. Kotia kohti kuitenkin lähdettiin. Neva-Lyly ei kyllä petä koskaan, aina on yhtä hienoa ja sauna kruunaa koko komeuden.

Seuraavaa reissua lasten kanssa jo suunnitellaan, molemmat haluavat uudestaan mukaan. 
Kiitos kaikille kolmelle seurasta ja Suskille taas parista kuvasta!

Johanna








Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kuusamon lintumaraton 2024

Pyöräilyhulluus 17.7.2024

Sälgrundin luotsiasema 27.-28.4.2024