Lintuviikonloppu 10.-11.4.2021

Pitkästä aikaa kävin viikonloppuna ihan vain linturetkillä. Viikonlopuksi oli luvattu hienoa keliäkin, niinpä liikkeelle lähtö oli jo heti aamusta molempina päivinä. Aluksi otettiin suunta kohti Pomarkkua ja Isonevan soidensuojelualuetta. 

Isonevan opastaulu

Yöllä oli ollut pakkasta ja varjossa olevat pitkokset oli vielä jäiset. Aurinko sulatti niitä kuitenkin nopeasti. Alkumatkasta piti mennä varovasti, että pysyi pystyssä. 

Isoneva

Kun oli kuljettu pienen matkaa alkoi kuulua kapustarinnan viheltelyä. Pitkän tovin kesti, ennen kuin sen suolta löysi.

Kapustarinta

Isonevan lintutornilla ei aamulla ollut ruuhkaa. Suolla näkyi muutama laulujoutsen, töyhtöhyyppiä ja lokkeja.

Isonevan lintutorni

Kalalokki

Isonevalta siirryttiin autolla Noormarkun kautta Porin Lampaluotoon. Noormarkussa pysähdyttiin tien poskeen, kun nähtiin pellon yllä haukka liitelemässä. Siitä ei kunnon kuvaa tullut, mutta varmistui kuitenkin hiirihaukaksi. 

Lampaluodossa oli hieno keli. Aurinko paistoi ja paikassa, jossa pysähdyttiin oli tuuleton paikka. Ohitse lensi sinisorsia, isokoskeloita, harmaahaikara, merikotka, harmaa- ja kalalokkeja, meri- ja metsähanhia sekä pusikoissa lenteleviä pikkuvarpusia. Hienoimman ohilennon esitti kuitenkin munavarkaissa ollut korppi.

Korppi munavarkaissa

Aika ison munan oli korppi löytänyt

Lampaluodosta matka jatkui Porin Reposaareen. Kierrettiin melko hiljaisia rantoja. Erilaisia lokkeja oli jonkin verran. Aallonmurtajan meren puolelta löytyi haahkaparvi aalloilla ratsastamassa. Uimarannalla tepasteli yksinäinen naurulokki.

Haahkat

Naurulokki

Seuraava etappi oli Levon Lammilla. Siellä uiskenteli paljon nokikanoja, tukkasotkia ja haapanoita. Silkkiuikkupariskunta oli soitimella. Sinisorsapariskuntakin kulki "käsikynkkää".

"Nonni, jos mä meen tästä eka, ni seuraakko koko kesän?"

Teemuluodon polulla käytiin kuuntelemassa lauluja. Mustarastas vihelteli hienosti ja käpytikka koputteli puuta. Hetken päästä punarinta lennähti aivan viereen laulelemaan kevätlauluaan.

Punarinta laulelee

Töyhtöhyyppä

Lauantain kierros päättyi Porin Maaviikiin, jonka pelloilla oli laulujoutsenia, eri harmaahanhilajeja, kottaraisia, naakkoja ja töyhtöhyyppiä. 

Sunnuntaina startattiin jo kukonlaulun aikaan ja otettiin suunnaksi Puurijärven-Isosuon kansallispuisto Huittisissa. Ajettiin ensin Kärjenkallion luontolavalle ja lintutornille. Metsäpolulla oli hiljaista, mutta järveltä kantautui melkoinen meteli.

Näkymä Kärjenkallion lintutornista Puurijärvelle

Metsä- ja tundrahanhia

Syykin selvisi kun päästiin torniin. Järvi oli täynnä elämää. Suuret määrät metsä- ja tundrahanhia, laulujoutsenia, sinisorsia, tukkasotkia, punasotkia ja nokikanoja ainakin uiskenteli järvellä.

Laulujoutsen

Sinisorsat

Vesilintujen lisäksi ainakin sinitiaiset, peipot ja pajusirkut lentelivät rantapusikoissa. Merikotka istuskeli kauempana koivussa ja varikset hätisteli sitä pois. Ruskosuohaukka kaarteli järven yllä lokkien vuorostaan hätistellessä sitä. 

Punasotkat

Kärjenkalliosta siirryttiin puolen päivän aikoihin Isosuon pysäköintialueelle. Autoja oli jo paljon ja melkein kaikki paikat täynnä. Kuljettiin pitkoksia pitkin Mutilahden lintutornille, joka oli veden saartamana. Minulla oli kumisaappaat, niin pääsin sinne kahlaamaan. Heti todettiin, että Puurijärven eteläpää oli todella paljon hiljaisempi kuin Kärjenkallion kohdalla. Niinpä kävelimme padolle ihastelemaan Ala-Kauvatsanjoen yläjuoksua.

Ala-Kauvatsanjoki alkaa

Telkkäpariskunta

Telkkä padolla

Vielä kuljettiin pieni matka Isosuon luontolavalle, mutta suo oli todella hiljainen. Muutama perhonen lenteli ohitse ja tiaisia kuului olevan lähipuissa. Pysäköintialueelle palatessa lämmitettiin vettä trangialla ja valmistettiin lounasta. Päivää oli vielä jäljellä ja päädyttiin ajamaan Köyliön Vinnarin lintutornin kautta kotimatkalla. Juuri ennen tornia huomattiin haukka taas liitelemässä. Pysähdyttiin nappaamaan kuvia ja tuulihaukaksi se osoittautui.

Tuulihaukka

Vinnarin lintutorni oli aika vanha ja huonokuntoinen. Hyvin sieltä Köyliönjärvelle silti näkyi. Järvellä uiskenteli ainakin telkkiä, silkkiuikkuja ja isokoskeloita. Naakkoja ja lokkeja oli aika paljon. Suurehko kottaraisparvi lensi ylitse, Pajusirkkuja oli muutamia ja sinitiaisella pesäntekopuuhat läheisessä pöntössä. Kaulushaikara huuteli jossain lähistöllä.

Pajusirkku

Nokkosperhoset

Aurinko paistoi ja lämmintä oli toistakymmentä astetta. Se oli saanut nokkosperhoset liikkeelle. Kevät tulee niin nopeasti ettei sitä oikein edes tajua. Leskenlehtiä oli jo miltei joka paikassa ja erilaisia hyönteisiä lenteli ympäriinsä. Peipon laulua kuului joka paikassa ja monet linnut olivat selkeästi soitimella tai jo pesäntekopuuhissa. Nyt kannattaa siis nauttia keväästä, se on pian ohi ja kesä alkaa!

Ihanaa kevättä!

Johanna