Pinkjärvi - vinkkejä aloittelevalle retkeilijälle

Taas yksi retki takana. En aikonut tästä edes kirjoittaa, kun lähdin vain työpäivän jälkeen autolla laavulle ja jäin yöksi. Mutta siinä kaikenlaista laavulla touhutessa huomasin kuinka monta asiaa voisi mennä pieleen näinkin pienellä retkellä.😅 Siitä se ajatus sitten taas lähti. Tervetuloa mukaan yöretkelle Eurajoen Pinkjärvelle Vuotavan laavulle.


Luontopolku


Pinkjärvi on Eurajoen kirkonkylän ja Luvian välissä, valtatie 8:lta on opaste Irjanteen risteyksestä Pinkjärvelle. Pikkutien päässä on parkkipaikka retkelijöille, luontopolku lähtee siitä. Autolla pääsee kuitenkin Vuotavan laavulle asti, mutta tie on varsinkin keväisin melko huono ajaa. Mutta aloittelevalle retkeilijälle (tietysti muillekin) on kiva, että auton saa lähelle. Silloin voi huoletta ottaa vähän enemmän tarvikkeita mukaan varmuuden vuoksi. Käytäntö sitten näyttää mitä kukin tykkää retkillä mukanaan kantaa. Ja jos tulee kylmä tai kastuu tai alkaa pimeässä pelottamaan, niin pääsee autoon suojaan. 😊


Vuotavan laavu on ns. kaksoislaavu


Työpäivän jälkeen siis pakkasin rinkkaani vähän evästä, retkikeittimen ja yövarusteet. Hankin hiljattain uuden riippumaton ja halusin kokeilla sitä. Aikaisemmin olin käyttänyt Ticket-to-the-moonin perusriipparia ja nyt mukana oli DD Hammockin Frontline. Tämä on ainakin mulle huomattavasti parempi riippumatto yöpymiseen. Frontlinessa on ötökkäverkko ja kiinnitysnarut kiinteänä. Säästyy rinkassa tilaa ja narut on aina mukana.


Pinkjärvi iltavalossa


Kun pääsin laavulle, oli ensimmäisenä mielessä ruoka. En ollut syönyt töistä päästyäni ja oli kiire laittaa iltapalaa. Pinkjärven laavuilla ei saa metsäpalovaaran aikana tehdä tulia, niinpä piti turvautua aina mukana kulkevaan trangiaan. En ala pitämään trangiakoulua tässä, youtube on täynnä opetusvideoita. Sellainen vinkki kuitenkin, että trangiakin kannattaa koekäyttää kotona, ennenkuin lähtee retkelle. Sama pätee kaikkiin muihinkin retkivarusteisiin, esim. telttoihin. On ikävä huomata metsässä, että ei osaakaan käyttää tai joku osa puuttuu tai on rikki.  Sillävälin kun iltapalani lämpesi, aloin pystyttää leiriä.


Iltapala lämpiämässä


Ensimmäisenä laitoin riippumaton puiden väliin kiinni. Frontline oli helppo kiinnittää leveillä nauhoilla, jotka olivat siis valmiina kiinni riippumatossa. Jonkun aikaa piti pyöritellä ötökkäverkon tankoja, ennenkuin sain ne oikein asennettua. Mutta kun kaikki oli valmiina, en olisi voinut olla tyytyväisempi uuteen riippumattooni. Siihen pääsee helposti molemmin puolin sisään ja verkko pysyy hyvin irti nukkujasta. 


Riippumaton kiinnitys


Frontlinessa on vielä yksi lisä, jonka ajattelin olevan hyväkin. Riippumatossa on kaksikerroksinen alapuoli. Sen väliin voi laittaa eristeeksi esimerkiksi solumuovipatjan.  Mulla on ihan tavallinen aika ohut solumuovipatja ja laitoin sen kankaiden väliin. Aukko on riippumaton sivussa ja se suljetaan tarranauhoilla. Ja nyt tulee se pieni miinus: solumuovipatja ei pysynyt paikallaan, Se pyrki jalkopään sivusta ulos ja kun itse olen hieman isompaa sorttia, niin eristys ei riittänyt tarpeeksi leveälle alueelle. Onneksi tuuli laantui yöksi, niin eristystä ei tarvittu enempää.


Solumuovipatja kankaiden välissä


Minä käytän riippumaton kanssa melkein aina tarppia. Tarppi on kait hienompi nimitys pressulle. 😃 Ihan yhtä hyvin toimisi pressukin, mutta tarppi on ohuempaa ja kevyempää kangasta, joten sitä on mukavampi kantaa mukana. Tarpin kiinnittäminen mulla riippuu aina siitä, missä riippari sattuu olemaan. Nyt oli puita ympärillä siten, että kiinnitin tarpin kulmittain. Tuuli aika kovaa illalla, niin tarppi antaa siltäkin suojaa, jos siitä tekee ikäänkuin laavun. Ja matkatavarat saa kätevästi suojaan reunan alle. Jos olisi ollut sadetta odotettavissa, niin olisin kiinnittänyt tarpin etureunan alemmas, jolloin sadesuoja olisi ollut parempi.


Tarppi


Pinkjärvellä on aina kaunista, oli ilta taikka aamu. Iltapalan syötyäni vain makoilin riipparissa, kuuntelin tuulen suhinaa ja aaltojen pauhua. Kun aurinko laski, tyyntyi tuulikin ja alkoi kuulua muita metsän ääniä. Aluksi kuulin metsäviklon huutelevan lähistöllä. Hetken kuluttua kurjet alkoivat iltakonserttinsa, torvet törähtelivät puolisen tuntia. 



Ruoan sulattelua




Laavut ilta-auringossa



Uimaranta



Auringonlasku


Yöllä heräsin parikin kertaa. Ensimmäisellä kerralla mut herätti joku pöllö, mutta se ei kauaa äännellyt. Vähän myöhemmin, kun oli aivan pilkkopimeää jo, kuikka alkoi oman mekastuksensa. Sitä kestikin jo vähän kauemmin. Muuten yö oli rauhallinen ja heräsin aamulla herätyskelloon...työpäivä!



Aamupuuro


Aamuhan ei lähde käyntiin, jollei saa aamiaista. Siispä trangia tulille ja puuro porisemaan. Sillä välin pesin hampaat ja kaivelin muut aamiaistarvikkeet esille. Vesi on muuten yksi niistä asioista, jotka kannattaa muistaa. Juomakelpoista vettä toki Suomesta löytyy luonnostakin ja ainakin keittämällä saa puhdasta vettä. Mutta minä kannan yleensä 2-3 litraa juomavettä mukanani yöretkellä. Trangian lisäksi mulla on yleensä puukko, ruokailuvälineet ja muki. Olen teenjuoja ja sitä piti aamullakin saada, se myös lämmittää mukavasti, jos on kylmä keli. 



Aamulla järvi oli peilityyni


Järvivesi tuntui ihanan lämpimältä, kun ilman lämpötila oli jossain kymmenen asteen tienoilla. Mutten tällä kertaa jäänyt uimaan, kun olin töihin menossa. Siinä aamuteetäni rantakivellä juodessani, tuli kuikka aika lähelle kalastelemaan. No olihan mulla toki kamerakin mukana ja hain sen valmiiksi, Ja niin alottelijamainen virhe sattui, että melkein hävettää kertoa. Kun kuikka oli jo muutaman kymmenen metrin päässä, niin aloin räpsiä siitä kuvia vain huomatakseni, että kamerassa ei ollut muistikorttia.😂 Se oli jäänyt kotiin läppäriin kiinni. Joten kuikasta on vain kännykällä napsaistu kuva, josta sitä hädin tuskin edes huomaa.



Kyllä se kuikka siellä on, jos suurennuslasilla kattoo


Auringon noustessa korkeammalle, järven pinnalle alkoi muodostua hieno usvakerros. Niin oli nättiä, että olisi tehnyt mieli vain kellahtaa takaisin riippariin ihastelemaan tätä kaikkea. Töihin oli kuitenkin lähdettävä, joten ei muuta kuin leiriä purkamaan.



Aamu-usva


Pinkjärvi on aloittelijan unelmakohde muutenkin kuin luoksepäästävyyden ansiosta. Sekä Vuotavan kaksoislaavulla että vajaan parin kilometrin päässä Mustalahden laavulla  on huussit. Polttopuita on varsinkin Vuotavan laavulla aina valmiina. Mustalahden laavu on hieman hiljaisempi, todennäköisesti siksi, ettei siihen pääse ihan lähelle autolla. Joten jos haluaa olla itsekseen, kannattaa patikoida Mustalahdelle.  Luontopolku kiertää noin viiden kilometrin lenkin, se ei sovellu huonojalkaisille. Polulla on paljon juurakoita ja joskus todella kosteita paikkoja, Metsät on kyllä kauniita ja vahtelevia, joten kyllä se polkukin joskus kannattaa kiertää.



Vuotavan huussit


Vaikka yöunia ei tullutkaan kuin reilut kuusi tuntia, niin nukun aina paremmin ulkosalla. En ollut aamulla lainkaan väsynyt herätessäni herätyskelloon, ulkoilma tekee ihmeitä! 

Tällä viikolla pitäisi käydä tarkistamassa yksi Pirkanmaan Lintutieteellisen Yhdistyksen kuukkelinetsitäpaikka. Ruokintalaitteen olen jo sinne vienyt, joten jäånnityksellä odotan, mitä riistakameran kuvista mahdollisesti löytyy. Ehkäpä siitä ensi kerralla....tai sitten jotain ihan muuta 😎

Johanna


Kommentit

  1. Hyvä tietää, että majoituspaikoilta löytyy huussit 👍🏻. Pakko myöntää, että mulle silmä on merkitystä leiripaikkaa valitessa, vaikka en olekaan vähään aikaan nyt käynyt.

    VastaaPoista
  2. Hyvä tietää, että majoituspaikoilta löytyy huussit 👍🏻. Pakko myöntää, että mulle silmä on merkitystä leiripaikkaa valitessa, vaikka en olekaan vähään aikaan nyt käynyt.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Säpin lintuasemalla 16.-28.6.2025

Kuusamon lintumaraton 2024

Köyliön lintusoutu 24.-25.5.2025